Koiruuksia

lina_ja_esteri

Esikoiseni ja ensimmäinen koirani Esteri

Koiruuksia

Minulla on krooninen koiran kaipuu. Omia koiria on ollut vain yksi, ja siitäkin jouduin luopumaan arjessani ihmisten eron vuoksi. Sittemmin koirani siirtyi koirien taivaaseen. Minulla on sitä kovin ikävä.

Olen ilmoittanut perhepiirissä, että hankin uuden koiran viimeistään eläkkeellä. Mies ilmoitti muuttavansa sitten mökille. Voihan se olla toimivakin järjestely.

Koska eläkeikään on vielä tovi (tuntuu olevan jatkuvasti siirtyvä käsite!), viihdytän itseäni miettimällä, minkä koiran ottaisin, jos voisin.

Tämän hetken lempikoirarotuni TOP 6

  1. Glen of imaalinterrieri – Sellainen oli ensimmäinen koirani.
  2. Karkeakarvainen mäyräkoira – Tätä rotua olen aina rakastanut, vaikka tiedän luonteen aksentit.
  3. Pieni portugalinpodengo – Uusi tuttavuus ja aivan mahtava pieni otus!
  4. Vesikoirat – En tunne henkilökohtaisesti yhtään, mutta habitus vetää puoleensa.
  5. Labradorinnoutaja – Ystävällinen olemus ja halauksen kestävä koko.
  6. Mikä vain koira – Kaikkihan ne on enimmäkseen kivoja…
maj

Kuopukseni ja ystävämme Lobo

 

Tervetuloa hoitoon

Ilmoitan usein koirallisille ystävilleni, että voisivat matkustaa enemmän. Kyllä minä hoidan koirankuonolaiset. Valitettavan harvoin aikataulut natsaavat.

Kerran sain hoitooni pienen terrierin nimeltään Darling (nimi muutettu). Päivää ennen yökyläilyä emäntä soitti ja pahoitteli, että neidillä oli parahiksi juoksuaika. Se ei minua haitannut, sillä olin ennenkin vaihtanut koiralle vaippoja.

Darling leimautui minuun, mikä sopi itselleni vallan mainiosti. Kävimme mukavilla pikkukävelyillä raikkaassa kevätilmassa. Tosin otimme etäisyyttä vastaan tulleeseen irlanninsusikoiraan ja muihin kulmien kundeihin, ettei tulisi yllätysvauvoja.

Vierailun ainut kriisi oli yö. Darling sai kotona nukkua matten kainalossa. Minä olisin heltynyt, mutta mies ei. Darling pyysi viereen monta kertaa ja jopa kiersi sängyn toiselle reunalle keskustelemaan ”jarrun” kanssa. Lupaa ei herunut. Koska yritän nukkua mieheni vieressä eläkeikään asti, jouduin tylyn rooliin itsekin. Lopulta Darling luovutti ja käpertyi sängyn viereen tyynylle.

Olen lukenut joskus kolumnin, jossa ilmavaivainen tanskandoggi oli hoidossa ja nukkui ihmisten sängyssä, jompikumpi pää tyynyllä. Kun isäntäväki haki koiran kotiin, paljastui hoitajille, ettei koira kotioloissa saanut nukkua sängyssä. Yrittänyttä ei laiteta.

 

Lisää rotuja www.koirat.com